Sorry, no translations yet | Tyvärr ingen översättning ännu | Leider keine Übersetzungen an

Tolget ei ole veel | pas le traduction pour le moment | не перевод еще

Harjoituksiin voi tulla mukaan koska tahansa kokeilemaan tai vaikka vain katselemaan ilman veloitusta tai sitoutumispakkoa. Varsinaista peruskurssia tänä syksynä ei järjestetä vaan aloittaa voi koska tahansa. Rohkeasti mukaan!

 

Talvikauden (syys-touko) harjoitukset tiistaisin klo 20.00-21.30 sekä perjantaisin klo 17.30-19.00 Aninkaisten koulutalon G-salissa. Sisäänkäynti Parkin kentän (Ukkokodinpolku) puolelta.

Näytä suurempi kartta

Kesäharjoitukset (kesä-heinä-elo) Kuralan kylämäessä, Jaanintie 45.

 

 

Meillä käyvät myös Smartumin liikunta- ja kulttuurisetelit maksuvälineenä.

Peruskurssin tai vastaavan aloitusajan hinta on €50 tai opiskelijat ja työttömät €40.

 

Harjoittelemme keskiaikaisen Liechtenauer-koulukunnan oppien mukaan, keskittyen 1300- ja 1400-lukujen tyyliin. Kyseessä ei kuitenkaan ole elävä perinne vaan kirjallisten lähteiden mukaan tehty ennallistus.

 

 

Liechtenauerin koulun historia on noin kolmesataa vuotta pitkä, kymmenkunta mestarisukupolvea, riippuen Hans Liechtenaurin elämän ajoituksesta, noin 1300-luvun puolivälistä 1600-luvulle. Aikaisin lähde, joka yleensä ajoitetaan vuodelle 1389, mainitsee jo useita mestareita Liechtenauerin lisäksi; Döbringer, Andres Jud, Jost van der Nyssen sekä Niklas Preussilainen. 1400-luvun alkupuolen mestareita olivat Hundfeldt ja Ott Jud. 1400-luvun loppupuolella lähteiden ja mestareiden määrä sitten lisääntyy huomattavasti ja onkin ko. koulukunnan huippuaikaa. Tällöin tunnetuimpia mestareita olivat Peter von Danzig, Sigmund Ringeck (~Amring) ja Paulus Kal. Kalin aikalainen ja ilmeisesti kilpailija Hans Thalhoffer, joka on ehkä tunnetuin mestari nykyään, oli todennäköisesti mukana perustamassa sittemmin miekkailun saksankielisellä alueella monopolia hallinneen pyhän Markuksen veljeskuntaa.

1400-luvun loppupuolen mestareita olivat Lecküchner, Hans von Speyer, Peter Falkner ja Hans Folz. 1500-luvulle tultaessa kolukunnan opit alkoivat muokkautua selkeästi enemmän urheiluksi, mestareiden Wurm ja Wilhalm johdolla.

1500-luvun puolivälissä Paulus Hector Mair havahtui taitojen häviämisen uhkaan ja hän pyrkikin säilyttämään ja kirjaamaan ylös traditiota. Tämän jälkeen vaikuttivat vielä mestarit Jacob Sutor ja Joachim Meyer 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alkupuolella.

1600-luvulla italialaistyylinen rapier-miekkailu saavutti suurta suosiota ja edellisten vuosisatojen miekkailutyylit vaipuivat hiljakseen unohdukseen.

 

 

Liechtenaurin koulukunnan aseidenkäytön pohja on pitkämiekassa, jota käytetään tuomaan esille periaatteita, jotka pätevät kaikkiin aseisiin. Paini eli aseettomat taidot ovat kaiken aseenkäytön pohja, selvimmin tämä tulee esille tikarin ja muiden lyhyiden teräseiden harjoittelussa. Myös pitempien aseiden kuten keihäiden, varsikirveiden ja -vasaroiden käyttöä harjoitellaan. (Yhdenkäden)miekkoja ja väkipuukkoja voidaan käyttää yksinään tai kilpikupuran kanssa. Haarniskoidun taistelun harjoittelu on myös iso osa systeemiä.