
Palkolliset | Sotilaat | Rälssi | Papisto
Turku AD 1412:
Turku on Ruotsin valtakunnan toiseksi suurin kaupunki ja Itämaan hallinnollinen keskus. Asukkaitakin on pari tuhatta. Kaupungissa puhutaan lukuisia kieliä. Porvaristo on saksalaista, ruotsalaista ja suomalaista. Dominikaaniluostarissa on munkkeja kaukaisemmistakin maista. Jo 1200-luvun lopulla Turku oli tärkeä kaupan ja kirkon keskuspaikka. Tuolloin piispanistuin siirrettiin pohjoisempana sijaitsevasta Koroisista Turkuun. Aurajoen suulle ruvettiin rakentamaan linnaa ja viimeistään näihin aikoihin pantiin alulle myös kirkon rakentaminen Unikankareelle Viljasuon keskelle. Kaupungin vanhin asutus mahtui pienelle alueelle kirkon ja joen väliin. Keskeinen paikka oli kirkon vieressä sijainnut tori. Venäläiset polttivat Turun 1318. Palon jälkeen kaupunki laajeni Kroopin yli etelään Aurajoen ja Vartiovuoren ja Samppalinnanmäen väliin ja myöhemmin myös joen länsipuolelle. Kirkon eteläpuolelle rakennettiin raatihuone ja uusi tori, ja vanhat maantiet ohjattiin kulkemaan tälle torille. Ruotsin valtakunta on osa suurta pohjoismaista liittoumaa Kalmarin unionia, jota johtaa kuningas Erik Pommerilainen Tanskasta käsin. Liittoon kuuluvat myös Norja ja sen myötä myös Islanti ja Grönlanti. Itämerellä on tämän mahtavan liiton rinnalla muitakin sotilaallisia ja poliittisia voimia, kuten Saksalainen ritarikunta (joka hallitsee Preussia ja Baltiaa) ja saksalaiskaupunkien Hansa-kauppaliitto. Viimeksi mainittu edustaa ainakin välillisesti Euroopan suurinta valtakuntaa Pyhää saksalaisroomalaista keisarikuntaa. Hansan kaupan piirissä on myös Novgorodin ruhtinaskunta.
|
Novgorodin vastaista rajaa Itämaassa vartioi maailman valloittamattomin linnoitus Viipurin linna. Se joutui vasta toissavuonna novgorodilaisten ankaran hyökkäyksen kohteeksi, jossa Viipurin pieni kaupunki paloi, mutta linna kesti. Syynä novgorodilaisten hyökkäykseen oli Itämaan suomalaisten, hämäläisten ja eteläkarjalaisten jatkuva tunkeutuminen tuskin sataa vuotta vanhan Kannakselta Pohjanlahdelle ulottuvan rajan yli. He ylittävät rajan eränkävijöinä, turkismetsästäjinä, uudisasukkaina ja puhtaasti ryöstöretkille. Näitä ryöstöretkiä järjestävät useimmiten Itämaan vähäisen, mutta omapäisen rälssin miehet. Jopa Viipurin linnan päälliköt ovat johtaneet sotaretkiä hävittäen mm. Tiurin linnan Vuoksella. Itämaan rälssi käy myös pikkusotia toisiaan vastaan. Vaikka vasta kuollut Unionikuningatar Margareta käski jo vuosia sitten hävittää kaikki Itämaan rälssimiesten omat pienet puuvarustukset, on moni kartano linnoitettu ja joitakin rälssimiesten suvuille ikimuistoisista ajoista kuuluneita linnavuoria yhä käytössä. -Jani Hyväri |
- ex officio
© all copyrights WarusSeppäin Kilta ry. 1997-2008